#34 Never thought you would be gone in a blink

"Maiju, missä Emmy on ?"
"Emmy on valitettavasti jouduttu lopettamaan tänään, sen jalka meni vaan huonompaan suuntaan eikä mitään voitu enää tehdä"
"..."
Mä meinasin kaatua. Mun jalat petti alta, mun sydän pysähty. Emmy on kuollut. Sisimmässäni tiesin että tää päivä tulee vielä, ja aika nopeastikin. Silti, ei siihen ole ikinä valmis.

Muutama päivä sitten tein musta ja Emmystä 2 vuotiskollaasin. Muistelin miten tulin tallille hyvin jännittyneenä 2 vuotta sitten ja listassa luki Emmy. Kuka ihmeen Emmy, millainenkohan se on, onko se ilkeä ? Mutta ei, Emmy varmaan aisti että aloittelija on sitä käsittelemässä, se oli rauhallinen ja ymmärtäväinen. Mä rakastuin siihen heti.

Emmy on oikeastaan opettanut mulle kaiken mitä nyt osaan. Muistan joskus kun itkin tunnin jälkeen, että meni niin huonosti. En saanut Emmyä pysymään ympyrällä ja nostamaan laukkaa, se vei mua ympäri maneesia ja mä vaan roikuin selässä. Se potki ja puri karsinassa, ei sietänyt edes kosketusta. Mutta silti mä halusin kehittyä sen kanssa.

Kevättalvella 2011 se oli ollut mun vakkari jo pidemmän aikaa. Mä sain harjata sitä, se luotti muhun ja aloin tuntea meidän välillä jotain yhteyttä. Sain sen laukkaamaan ja opin joka tunnilla aina vain enemmän tästä herkästä tammasta.

I have trouble accepting the fact that you're gone
so I won't
it'll be like we went for awhile without seeing each other
but i can see why god would want you closer to him
'cause you truly were angel on earth

Emmyllä hyppäsin myös eniten esteitä ja ensimmäistä kertaa kunnon rataa. Rakastin sen pehmeää hyppytyyliä ja ihanaa intoa esteillä. Ekoilla estetunneilla se veikin mua kuin märkää rättiä tuuli vain korvissa viuhuen. Viimeisellä estetunnilla jonka sillä hyppäsin, into ei ollut kadonnut mihinkään.

Osuva teksti paidassa.. Uskalsin viimein keväällä 2013 pyytää Emmyä hoitsuksi, ja aloin hoitamaan sitä sunnuntaisin. Tiesin kokoajan päivien vähenevän, välillä mulle sanottiin ettei tamma saanut edes laukata tunnilla, ja seuraavalla viikolla mä hyppäsin sillä esteitä ihan normaalisti. Emmy oli käytökseltään muuttunut ainakin mua kohtaan vain parempaan suuntaan, se joskus hörisi kun tulin karsinaan ja tunki päätä syliin. Mä tiesin että mulla oli maailman paras hevonen siinä silmien edessä.

Tuntuu tosi vaikealta katsella näitä kuvia ja tajuta ettei Emmyä oikeasti ole enää. Se on laukannut ikuisuuden vihreille laitumille, kirmaa pukkilaukkaa siellä niityllä ja hirnuu kuin varsa. Se ei tunne enää kipua, sen on hyvä olla. Mutta silti, mun sydämmessä on suurin tyhjä kohta millaisen yksi hevonen voi sinne jättää. Ajan myötä suru helpottaa, mutta ikävä jää.

Maailman hienoin, paras, ihanin, upein, rakkain.. Emmyä kuvaamaan eivät riitä nuo vähäpätöiset sanat. Ei, se oli jotain niin paljon suurempaa.

For now we'll say goodbye
we know it's not the last time
I've lost the best part of my day
this is the last thing I will remember
it's better where you're going anyway

#33 Kysymyspostaus ?

Kaverit on mulle ehotelleet, että järjestäisin kysymyspostauksen. Itellä on bloggausinto aikalailla kadonnut, mutta jospa vähän virkistyisin tässä kysymyksiin vastaillessa :D Pistäkääpäs siis kaikki huimat rekisteröityneet 18 lukijaa kysymyksiä tulemaan, ja tietenkin myös anonyymina lukevat !

Alotin siis ysiluokan tänä syksynä, ja tavote ois nostaa se keskiarvo täyteen kymppiin, eli kolme 9 pitäis vielä korottaa 10.. Mulla on nyt jo panostusinto kokonaan loppunut mutta ehkä tästä vuodesta jotenkin kunnialla selvitään. Meijän koulu on homeessa, enkä tiedä että joudutaanko me korjaustöiden alta jonnekkin hevonperseeseen evakkoon. Kavereiden kanssa tulee myös oltua paljon, joten bloggaamiseen ei edes jää juuri ylimääräistä aikaa.

Mun ratsastusinnostus on myös hukassa. Joo naurakaa vaan, multa taitaa olla into kaikkeen poissa mutta oikeesti.. Emmyn jalka on pahasti tulehtunut ja opettajat sanoo ettei se välttämättä enää parane. Mua ei huvita ratsastaa millään muulla, mä en edes osaa. Inhottavaa tulla tallille tietäen, ettei listassa lue Emmyn nimeä, ratsastaa jollain muulla huonosti ja lähteä pois. Meillä alko kaikenlisäksi estekausi, eikä mua yhtään huvita hypätä. Mulla on paljon turvallisempi olo pitkillä jalustimilla ja sileällä uralla. Emmyn selässä. 

Sain Emmyn tylsien sairaslomapäivien piristykseksi käydä syöttelemässä sitä pihalla :3 Jokainen hetki sen kanssa merkkaa mulle niin paljon<3

Each day is a gift

not a given right


parane rakas<3

Kuvat (c) Veronica (oon aika fresh ridan jälkeen xd)

#32 Surua, huolta ja epätietoisuutta

R.I.P. LEMPEÄ JÄTTI WALTER III 21.4.1995-26.8.2013

Primuksen sivuilla luki tänään se, mitä monet on pelänny jo jonkin aikaa. Meijän tallin yks luottohepoista, vasta 18v Walter lopetettiin tänään pitkään jatkuneiden jalkavaivojen takia. Waltsu ei ollu mulle mikään erityisen tärkeä, en sillä ikinä päässyt menemään vaikka kovasti toivoinkin, mutta tunnen monia joiden sydämen se sulatti täysin. Voimia kaikille Walterin kanssa läheisempiä olleille, etenkin pitkäaikaiselle hoitajalle Vilmalle, voin vaan kuvitella sun tuskaas..</3

Syy mks mä ite otin tän asian esille, vaikka Walter ei mulle niin läheinen ollutkaan on aika yksinkertainen. Emmy. Väkisinkin alkaa ajatella asioita, kun tallilta lopetetaan paljon nuorempia ja sellaisia hevosia, joiden eteen varmasti nähdään kaikki mahdollinen vaiva, että ne kuntoutuisivat. Vähän aikaa sitten lopetettiin nuori ruuna Mikki, myöskin jalkavaivojen takia. Mun elämän tärkein hevonen nyt vaan sattuu olemaan Emmy, tallin vanhin hevonen, jolla on myös ollut lähiaikoina jalkaongelmia. Nyt se on onnistunut saamaan jalkaansa haavan, jota ontui rajusti alkuviikosta. Koko viime viikon se seisoi karsinassaan lepuuttaen jalkaansa, ja kävin sitä vihdoin kiireiltäni sunnuntaina katsomassa. Se vaikutti jotenkin niin vanhalta ja sairaalta seistessään päätä roikottaen karsinassaan..

Tän hevosen kanssa mä oon kokenu elämäni parhaat hetket. 47 tuntia selässä, enkä vaihtais sekuntiakaan pois. Ties missä mä olisin ilman tätä hevosta, se on vaikuttanu muhun niin paljon muullakin tavalla kun vaan opettanu ratsastuksessa. Yksinkertasesti sen kanssa ei voi olla surullinen, se on osannu lohduttaa ilman sanoja ihan vaa laittamalla pään syliin ja puhaltamalla kevyesti mahaan. Mä en käsitä mitä mä tuun tekemään, sitten kun Primuksen sivuilla lukee Emmy in memoriam. Mä tiedän, että jokainen päivä on uus lahja, mä tiiän et oon etuoikeutettu että saan viettää taas yhen päivän tän hevosen kanssa.

Mä oon eläny epätietoisuudessa jo melkeen vuoden. Välillä Emmy ei oo ees saanu laukata tunnilla, kun sen jalat on ollu niin kipeät. Seuraavalla viikolla se on liitänyt mun kanssa esteiden yli samalla tarmolla kuin aina, ei tietoakaan mistään 20 vuodesta painamassa sen selkää. Mä en voi koskaan tietää, millon mua viisaammat päättää että nyt on sen aika lähteä. Mä en voi koskaan tietää, millon se ei enää oo mua vastassa kun tuun tallille. Siks mä haluun elää päivä kerrallaan.

Tässä on meijän 2 vuotisen yhteistaipaleen parhaita paloja. Siellä täällä on myös vanhempia kuvia, mutta ensimmäisen vuoden ajalta kuvia on tosi vähän. Tässä näkee mitä kaikkea oon saanu sen kanssa kokea, ja ainakin toivon että mun järjettömän rakkauden tota hevosta kohtaan huomaa. Mä niin toivon että noita hetkiä tulee vielä paljonpaljon lisää<3

En uskonu satuihin ennen ku sä sekotit mun pääni

En enkeleihin ennen ku sä tulit mun elämääni<3

#31 Ja mä kun luulin, että tunnen tän hevosen

Jjoo listassa luki sitten taas Emmy. Olin tyytyväinen, koska edelliseltä kerralta jäi vähän hampaankoloon ja halusin päästä parantamaan.

Maiju oli siis viimetunnin lopussa antanut hyvän ohjeen, että jos Emmy nojaa mun käsiin, pitää tehdä puolipidätteitä ja ratsastaa samalla pohkeilla eteen että se ottaa pään painoa takajaloille. Otin heti alusta sen linjan, ja Emmy kevenikin aika ajoittain mukavasti edestä.

Käynnissä mentiin uran sisäpuolella ja ratsastettiin taas kulmia. Mä sain kehuja Maijulta, että teen hyvät tarkat kulmat. Emmy myös asettui ja taipui kivasti ja oli aika miellyttävä ratsastaa.

Kuvista taas huomaa että tällä kertaa jalat seikkailevat missä sattuu ja könötän varsinkin ravissa.. Luoja jos saisi tän istunnan kuriin joskus :D

Ravissa tein taas puolipidätteitä ja tarvittaessa aktivoin takaosaa raipalla. En muista mitä tehtiin ravissa, mutta Emmy tuntu mukavalta kädelle ja kulmat meni hyvin alkutappelun jälkeen.

Käveltiin ja ravailtiin sitten keskiympyrällä. Emmy asettui kivasti ja pysyi aika kevyenä. Välillä kanttasi sisäänpäin ja huomautin raipalla sisäpohkeen taakse. Mulla on ongelmana jäädä pitämään apuja, varsinkin asettava sisäohja jää helposti käteen. Ratsastin Emmyä ulko-ohjan tuelle niin että sain välillä hellittääkin sisäohjalla ja tamma pysyi asettuneena.

Laukassa Maiju halusi istunnan muutoksen kaarevalla tiellä. Eli siis meidän piti olla menossa ympyräreitillä, olkapäät vähän kääntyneenä liikkeen suuntaan ja paino sisäistuinluulla painumatta kuitenkaan lysyyn sisäpuolen kyljestä. Tää oli mulle vähä hankala mut kyl se jotenki onnistu. Laukka tuntui nyt paremmalta kun viimetunnilla ja sain sen kivasti pyörimäänkin.

Sit tehtii sellast tehtävää, et väliaidoilta tehdään voltti ravissa ja pitkän sivun keskeltä nostetaan laukka ja laukataan toisen pitkän sivun keskelle. Tästä ei tullu hirveesti kuvia koska kuvaaja videoi. Volteilla Emmy oli tosi hankala, punki sisäpohjetta vastaan eikä halunnut asettua ja taipua. Ajattelin ensin mennä harjoitusravia mutta Emmy liikkui rennommin kun kevensin. Sain kyllä veivata volttia aika pitkään ennen kuin onnistui.

Laukannostot sen sijaan meni hyvin, Emmy ei juuri ennakoinut vaan saatiin siistit nostot. Kulmissa sain asetuksen läpi ja laukoista jäi hyvä fiilis.

Tehtiin vielä jokaisen pitkän sivun keskelle ravissa voltit. Nyt Emmy kuunteli paremmin sisäpuolen apuja ja sain sen kivasti pysymään asetuksessa ulko-ohjan tuella vaikka annoinkin sisäohjaa. Maijukin kehui että nyt se menee rennosti ja alkaa pyöristää niskaa, kun pystyn myös päästämään ohjia.

^upea asento XD

Sitten tehtiin käyntiin siirtyminen kevennyksellä, tällä kertaa en antanut Emmyn juosta alta vaan tein selkeät pidätteet jonka jälkeen se kuunteli kivasti istuntaa ja saatiin pehmeä siirtyminen.

Olin tosi tyytyväinen tuntiin ja Emmy oli melkein koko ajan tosi kevyt edestä (Emmyksi). Oikeastaan ainut mikä jäi vaivaamaan oli ne voltit ennen laukannostoa. En olis uskonut että saan Emmystä tollasta liikettä, sehän tuntu ihan eri hevoselta ! Mä olen vaan tottunut ratsastamaan sitä jotenkin eri tavalla kuin muita hevosia, kun oon sillä niin paljon mennyt. Luulin että se on hyvä tapa, mutta se tapa on muodostunut jo silloin kun en paljoa tiennyt ulko-ohjan tuesta ynnä muusta, ja se siis ei ollut paras tapa tammaa ratsastaa. Musta tuntuu että alan ymmärtää sitä entistä paremmin :3 Emmyhän ei ole tallin helpoimpia saada oikeasti rehellisesti muotoon, mutta en usko että sekään on enää kaukana (:

On se vaan paras<3

(c) Kuvat Veronica

#31 Paluu Primukseen

Kesälomat on nyt sitten ohi ja koulu alkaa taas ): Mulla alkoi ratsastustunnit Primuksessa jo viime viikolla, mutta kuvankäsittelyohjelma päätti alkaa vittuilla joten nyt vasta sain nää kuvatkin tänne. Alan kirjottelemaan kohta myös sitä "leiri"postausta, siinä tosin saattaa mennä tovi. Mutta joo, Primuksessa kausi alkoi tutun hevosen Emmyn merkeissä, ja olin siitä tosi iloinen.

Tunti aloitettiin ottamalla jalustimet pois jalasta ja tarkkailemalla omaa istuntaa. Maiju huomautti mulle että mun kädet sais olla käynnissä joustavammat, joka on kyllä nyt tarkemmin ajateltuna ihan totta. Emmy on yleensä niin etupainoinen että väkisinkin jään kannattelemaan sen päätä käsilläni. Kuvia katsoessani huomaan myös katseen joka on lähes aina hevosen niskassa/muuten vain alhaalla ja olkapäät lysyssä. Siinä mulle tavoitteita tälle kaudelle..

Joo tosiaan käynnissä tehtiin joka kulmaan pysähdys, että päästäisiin mahdollisimman syvälle kulmaan. Emmy yritti kääntyillä ennen aikojaan ja osasta pysähdyksistä tuli aika vinoja. Saatiin me muutama hyväkin kulma, ja kun jatkettiin käynnissä ilman pysähdyksiä Emmy myös asettui ja taipui kivasti kulmissa.

Ravissa olin aluksi aika pulassa. Emmy tuntui hitaalta ja painoi kädelle. Tehtiin itsenäisesti raviverkkaa ja tein paljon ympyröitä että saisin Emmyyn hyvän asetuksen myös ravissa. Pyysin pitkillä sivuilla vähän reippaampaa ravia että saisin tahdin hyväksi.

Sori järkyttävät ilmeet, oli tosi kuuma ja kirkasta, niin joutui siristelemään XD

Tehtiin sit keskiympyrällä laukkaa. Oikeeseen Emmyn laukka tuntui aika huonolta, jäi tosi maahansidotuksi ja hitaaksi. Tuntu että mä pompin siellä ihan hirveesti ja työnsin sitä istunnalla eteen -.- Oon nyt tottunut sellaseen tosi pyöreeseen ja reippaaseen laukkaan kun siellä leirillä ratsastin hevosta jolla oli tosiaan mahtipontinen laukka. Kaipa se sitten johtui siitä, että Emmy tuntui laukassa hankalalta, tai sitten sillä oli huono päivä.

Oikeaan kierrokseen asetuskaan ei oikein pysynyt, olin kokoajan edellä menevän hännässä kiinni ja tuskan hiki nousi pintaan :D Emmy ei oikein jaksanut koota ja kantaa itseään joten paketti lässähti aika pahasti.

Vasempaan laukka oli vähän parempi, asetuskin säilyi kohtuullisesti ja sain laukan rullaamaan edes jotenkuten.

Sitten loppuraveja ja voltteja. Emmy alkoi painamaan tosi paljon kädelle ja juoksemaan alta. Piti hidastaa kevennyksellä käyntiin, mutta Emmy ei kuunnellut istuntaa yhtään vaan vei mua ihan kunnolla. Piti sitten tehdä monta pidätettä että sain sen kuulolle ja lopulta siirtymään käyntiin.

Aina ei mee hyvin, mut Emmy on mulle silti aina se täydellisin<3 Maiju antoi hyvän vinkin ens tunnille, jota käytinkin ja Emmystä kuoriutui jotain ihan uutta ! Siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Kuvat (c) Veronica

#29 Enkeleitä onko heitä

Joo nyt oon siis kotiutunu riparilta ja täytyy sanoa että ylitti kaikki mun odotukset. Sain paljon uusii frendei ja ajatusmaailmakin muuttu aika paljon ton viikon aikana. Pidän kyllä leirii yhtenä elämäni kohokohdista ja varmasti joidenkin leiriläisten kanssa tullaan olemaan yhteydessä jatkossakin. Mahdotonta tiivistää tota kokemusta tähän joten en ees yritä :D





Kirkossa kummien siunattavana. Löydättekö mut ? :D



 

Kaikki meni kirkossa ihan hyvin, tosin möhlin vähän alttarilta poistumisen kanssa XD Pidettiin kotona pienet juhlat muutaman sukulaisen kanssa, ei mitään isoja pippaloita. Susanna ja Lotta oli myös mukana.

 

 

 

Sain paljon ihania ruusuja :3 Rippikuvissa käytin tota Susannan antamaa valkoista ja mun tädin antamaa pinkkiä. Täytyy kyllä sanoa että Lotankin ruusu oli ihana, se on nyt vasta oikeastaan puhjennut kukkaan :D Siitä en olekkaan vielä ottanut kuvaa...

 

Mun kauneimmat tytöt<3 Ja mä ihan järkyttävän näkösenä XD Mutjoo kiitti et olitte mukana mun juhlissa ja oli just kivaa<3 Ens vuonna sitten Lotan pippalot :D

#28 Oi näitä kesäisiä tallipäiviä

Nyt oon vihdoinki ehtiny viettämään kunnolla aikaa myös tallilla. Tällä viikolla oon ollu siellä torstaina, joilloin nypin Emmyn hännän, jonka se oli hangannut karmeaan kuntoon ja leikkasin lyhyeksi sen ylikasvaneen siilin niskasta. Eilen oltiin kattomassa kisoja ja ajattelin hoitaa tamman niiden jälkeen, mutta ehdin vain nopeasti moikkaamaan kun se vietiin tarhaan. Tarhasta tulikin sitten kivoja kuvia, kun Emmy innostui piehtaroimaan :3

Se näyttää näissä kuvissa niin onnelliselta (': Oon aina yrittänyt tunnustella sen jalkoja mutta eipä ole juuri turvotusta tai aristusta löytynyt. Emmy vaikuttaa taas omalta itseltään ja oikein elämäniloiselta ja hyvinvoivalta, mikä on ihanaa<3 Alan jo luottaa siihen että se jatkaa Primuksella kesän jälkeenkin. Meille tulee 17. päivä vasta 2 kuukautta virallista hoitoaikaa täyteen, mutta kun seuraava kausi alkaa meidän koko yhteistä taivalta on takana jo 2 vuotta :3

POIKA ON TULLUT KOTIIN<3

Joo Harry tuli ilmeisesti eilen lomalta takaisin. Sillä oli kaviopaise ja sitä ilmeisesti paranteli saikullaan. Oli kyllä tosi kiinnostuneen oloinen kaikesta, ja jotenki muuttunut käytökseltään paljon. Se pyöri ja hyöri karsinassa, hirnui paljon, kuopi olkia ja potki seiniä.

Löysin siltä pienen haavan turvasta, josta tulevat veret se herrasmiehenä pyyhki käteeni. Tossa ylemmässä kuvassa sitten yritän sitä putsata, molempien ilmeet kertoo miten miellyttävää puuhaa se oli XD

Harry oli tänään myös tosi paljon seurallisempi kun yleensä, laitto päätä syliin ja hamus käsiä :3 Yleensä se vaan syö.. Harjasin sen huolella ja totesin että onhan se vähän pyöristynyt ja klipattu karva on kasvanut takaisin. Nypin hännän samasta syystä kuin Emmyn, Harry oli hangannut sen aika rumaksi, ja leikkasin senkin siilin lyhyeksi. Putsasin myös sen kupit ja huomasin uuden oudon jutun miten se huvittaa itseään.

Kun siis putsasin kuppeja, Harry pyöri karsinassa ja hirnahteli ilmeisesti uudelle tyttöystävälleen Ellelle :3 Sitten se laittoi pehvansa selkääni vasten, työnsi mut kiinni seinään ja piti siinä XD Tunsin selvästi miten se oikeen tunki mut seinää vasten eikä halunnu päästää mua sieltä pois. Se ei siis tehnyt sitä ollenkaan vihoissaan, korvat oli kokoajan hörössä eikä yrittänytkään potkia. Mä luotin siihen ettei se potkase mua, eikä se niin tehnytkään.

Mä taas tajusin miten paljon mä rakastan tätä hevosta. Meille tuli 4 kuukautta just täyteen, outoo, koska tuntuu et oisin hoitanu sitä paljon kauemmin. Toivottavasti se on vähän rauhottunut, kun nähään seuraavan kerran, vaikka ei mua tollanen vähän kaheli-Harrykaan haittaa :D

Harrykuvat on (c) Veronica, kiitos kivoista kuvista<3

Huomenna lähden sitten rippileirille, joten postausta ei ole odotettavissa ainakaan viikkoon. Primuskin meni nyt kuukaudeksi kiinni, mutta kyllä jotain hevostelua harrastan sinä aikanakin. Katsellaan nyt.